"Nimi?" |
Algamis on Pasilan ensimmäisen tuotantokauden ja samalla koko sarjan seitsemäs jakso, joka esitettiin ensimmäisen kerran Yle TV2:lla 31. maaliskuuta 2007.
Juoni[]
Vihdin metsässä käveli kolme "larppaajaa" eli live-roolipelaajaa. Viikinkikypärää pitävä kysyi missä he olivat. Kun he eivät osanneet vastata, he päättivät "kysyä jumalilta", mikä tarkoitti heille noppien heittelemistä. Mutta kesken noppien heiton he kuulivat rysähdyksen ääniä. He kävelivät paikalle ja huomasivat yhden heistä tajuttomana ja päästä vuoti verta. Paikalla valmiiksi ollut ja Jofa-merkillä varustettua paitaa pitävä larppari ja muut tuijottivat ensin toisiaan ja lopulta heittelivät jälleen noppiaan.
Sillä välin Pöysti oli sokkotreffeillä Liisa-nimisen naisen kanssa. Liisa oli harvoja naisia, joiden seurassa Pöysti ei tuntenut itseään kiusaantuneeksi. Pöysti halusi mennä elokuviin, mutta Liisa halusi osallistua mielenosoitukseen. Kun Pöysti tarkisti oliko kyseessä vitsi tai jotain muuta mikä ei kirjaimellisesti tarkoittanut mielenosoitusta. Mutta Liisa kertoi olevansa Amnestyn jäsen ja halusi vapautta useille vankilassa syyttömänä istuville ihmisille. Pöystin mielestä se oli noloa ja hän sanoi, ettei voinut sietää maailmanparantajia, natseja ja erästä Mikkoseksi kutsumaansa henkilöä. Treffit kuitenkin keskeytyivät kun Neponen pyysi Pöystiä töihin tutkimaan kuolleena löydetyn larppaajan tapausta. Pöysti piti larppaajia noloina, mutta Neponen uskoi Pöystin ajattelevan niin kaikista. Pöysti sanoi kuitenkin sietävänsä henkilöä, jota kutsui Pasaseksi.
Metsässä Pöysti kuulusteli silmälasipäistä larppaajaa, joka kertoi nimekseen Algamis ja olevansa ammatiltaan kylän seppä. Mutta sitten Pöysti huomautti heidän elävän todellisuudessa: Algamiksen miekka oli vain styroksia, silmälaseja tai muovia ei tunnettu ja keskiajalla astmasta ei olisi selvinnyt hengissä. Algamis kertoi lopulta oikeaksi nimekseen Sami ja kertoi larppaajien päässeen tarinassaan ja pelissään vaiheeseen, jossa Veli-Pekan näyttelemä Rurik, Alavesin poika, sekä kuolonuhri Samulin näyttelemä Milhindor Assentialainen ottivat yhteen. Milhindor oli vienyt Rurkin voimat ja polttanut Kuiskausten metsän. Veli-Pekka, joka reagoi ainoastaan nimeen Rurik, sanoi tappaneensa Samulin, kun Pöysti kysyi asiasta. Heti tämän jälkeen Rurkin taskussa soi kännykkä.
Pasilan poliisiasemalla Repomies totesi "homman olevan pulkassa", koska Veli-Pekka oli tunnustanut. Sitten hän alkoi höpöttää pulkasta ja talvesta ennen kuin otti lääkkeensä. Sitten hän käski Pöystiä menemään eduskuntatalolle valvomaan erästä mielenosoitusta. Pöysti oli aluksi aikeissa kieltäytyä, kunnes muisti Liisan olevan siellä. Pöysti huomautti Liisalle tulleensa työnsä puolesta ja uskoi, että mielenosoittaminen oli helppoa. Ja kun Liisa kysyi oliko mielipidevankeus hänestä oikein, Pöysti uskoi mielenosoittajien vain haluavan päteä. Pöysti jakoi maat rikkaisiin ja kyöhiin maihiin ja vertasi niiden eroja toisiinsa. Teoria oli keskeneräinen, mutta Pöysti huomautti, että mielenosoittajatkin tekivät noloja asioita.
Poliisiasemalla Pöysti kuulusteli Veli-Pekkaa ja ilmaisi halveksuntansa siihen, että 35-vuotias mies asui vanhempiensa luona ja kävi töissä isänsä yhtiössä sen lisäksi, että "juoksi metsässä ja leikki haltiaa". Veli-Pekka kertoi hahmonsa olevan ihan tavallinen ihminen ja kotoisin maasta nimeltä Marvania. Pöysti kysyi ensin sarkastisesti miten marvanialaiset olivat tulleet Suomeen ennen kuin kysyi lukivatko he Tarua sormusten herrasta. Veli-Pekan mielestä Taru sormusten herrasta oli pelkkä lastenkirja ja kertoi kirjoittavansa itse omat saagansa. Kirja oli kirjoitettu Marvanian kielellä, jota Pöysti ei ymmärtänyt. Pöysti sanoi ironisesti ymmärtävänsä sen verran, että ostokset sujuvat ja juna-asema löytyy, mutta Veli-Pekka vain sanoi, ettei Marvanaissa ole juna-asemia tai ironiaa.
Metsässä Pöysti kertoi Neposelle olevansa varma, että Veli-Pekka on syytön. Hän myönsi olleensa entinen larppaaja ja tietävänsä siten kuinka larppaajat toimivat. Hän kertoi teoriansa: Samuli oli ollut väijymässä puussa kun Veli-Pekka käveli alta. Samuli oli kuitenkin tehnyt hypyn liian aikaisin, lyönyt päänsä ja kuollut. Veli-Pekka oli reagoinut tähän aluksi vain heittämällä noppia. Pöysti ilmaisi myös, että larppaajat tiesivät olevansa nörttejä, joilla oli huono mielikuvitus. Larppauksessa meni aina jokin pieleen: jollakulla soi taskussa puhelin, joku joi Pepsiä, jollakulla oli rannekello ja jonkun piti lähteä kesken. Mutta nyt oli tapahtunut jotain aitoa. Pöysti uskoi Veli-Pekan antaneen valetunnustuksen tullakseen legendaksi muiden larppaajien joukossa, kuvaillen sitä "hyvin harhaisen mielen logiikaksi".
Pöysti kertoi poliisiasemalla uskovansa Veli-Pekan olevan syytön. Repomies uskoo, että se saadaan kyllä selville, kun Routalempi kuulustelee epäiltyä. Routalempi ilmaisee kuinka jänniä roolipelit ovat hänen mielestään. Kun hän kysyy tappoiko Veli-Pekka Samulin, Veli-Pekka huutaa: "No tapoin! Montako mun pitää se sulle toistaa?!" Sitten Routalempi alkaa pitää jännänä sitä, että oli saanut epäillyn murtumaan.
Seuraavana aamuna Pöysti katsoi aamutelevisiota, jossa Kontiovaara haastatteli Samia, kysyen mitä larppaaminen oli. Sami kertoi kuinka larppaus eli "live-action roleplaying" oli luonnossa toteutettava pelin ja teatteriesityksen sekoitus. Kontiovaara vertasi sitä suunnistamiseen, jota harrasti viikonloppuisin. Samin mielestä larppaaminen oli eri asia, eikä häntä kiinostanut suunnistaminen. Sami myös vannoi, etteivät larppaajat vedä huumeita ennen kuin Kontiovaara päätti edetä haastattelustaan uutisiin.
Pöysti meni jälleen Liisan luokse ja hänellä oli mukanaan kyltti, jossa luki "Free Paris Hilton", keventääkseen tunnelmaa, koska eräällä toisella oli kyltti, jossa luki vain "Itken". Liisa toivoi, että Pöysti mieluummin häipyisi, jos tämä ei kunnioittanut heitä lainkaan. Sitten Pöysti ehdotti kylttiä "Freedom DeLuise" tai "Save the Wales", pitäen niitä nokkelampina. Kun Neponen tuli hakemaan häntä takaisin töihin, Pöysti ilmaisi haluavansa lähteä Ranskaan viljelemään vuohia. Hänellä ei oikeasti ollut pokkaa tehdä niin, mutta sanoi lähtevänsä kesällä Itä-Eurooppaan.
Kuulusteluhuoneessa Pöysti kertoi, että styroksimiekalla ei voi tappaa ketään, vaikka Veli-Pekan mielestä voi, jos kovaa lyö. Veli-Pekka myös kertoi kirjoittaneensa siitä kirjaansa. Kirja oli marvaniaksi ja Pöysti kysyi mitä tarkoitti "Lageg us vodis mailente."? Veli-Pekka huomautti, että viimeinen sana lausuttiin "milente" ja kertoi lauseen olevan suomeksi "Puiden katsevissa lepäsi hevonen." Pöysti tarkisti asian kysymällä Samilta, joka lausui virheellisesti viimeisen sanan niin kuin se oli kirjoitettu. Pöysti kehui ironisesti Veli-Pekkaa siitä, että tämä oli kirjoittanut kokonaisen kirjan itsekeksityllä kielellä ja kysyi halusiko tämä oikeasti mennä vankilaan murhasta, jota ei ollut tehnyt. Veli-Pekka heitti noppia ja vastasi lopulta, että halusi.
Pöysti palasi mielenosoittajien luokse. Eräs toinen mielenosoittaja, jota Pöysti kutsui "Kaapoksi", hieroi Liisan niskoja. Pöysti haukkui "Kaapoa" "likaiseksi hipiksi" ja epäili Liisan pitävän tätä herkempänä ihmisenä. Liisa itse ihmetteli miksi Pöysti oli kiinnostunut hänestä, jos piti Amnestyn mielenosoituksia nolona. Sitten Pöysti ehdotti kylttiä "Maito viinakauppoiihin!".
Poliisiasemalla ruumiinavaus oli saatu tehdyksi ja Veli-Pekka oli todettu syyttömäksi. Veli-Pekka väitti yhä, että oli tappanut Samulin miekalla, mutta Pöysti vain käski Neposta viemään Veli-Pekan kotiin. Routalempi ja Pöysti jäivät keskustelemaan Veli-Pekan käytöksen "jännyydestä".
Pöysti ja pyytänyt Liisan luokseen. Liisa halusi mennä jo kotiin, koska hänellä oli jälleen mielenosoitus. Silloin Sami ja viikinkikypärää pitävä larpaaja tulivat Pöystin kotiin ja sanoivat aikovansa tappaa hänet. Samin mukaan Pöysti tiesi larppaajien suurimman salaisuuden: sen, että larppaajt olivat nörttejä. Pöystin mielestä se ei ollut salaisuus, mutta Samin mukaan larppaajia pidettiin yleisesti rankka ja vaarallinen alakulttuuri, joita on pelätty ja kunnioitettu ympäri maailmaa ja jotka eivät päästä helposti porukkaa liittymään heihin. Kun Sami kuvaili katujen olevan tyhjiä, kun he liikkuivat, Pöysti uskoi heidän vain liikkuvan niin aikaisin, että ihmiset nukkuivat vielä. Sami myönsi lopulta, että larppaajat olivat vain nynnyjä, jotka heittivät noppia ja leikkivät. He jäivät heittelemään noppia miettiäkseen mitä uskaltaisivat tehdä Pöystille.
Seuraavassa mielenosoituksessa Pöysti kertoi Liisalle ostaneensa Amnestyn pinssin ja pitävänsä sitä taskussa, jotta se ei likaannu. Liisan mielestä Pöysti välitti vain siitä, että omassa elämässä oli kaikki hyvin. Pöysti huomautti, ettei hänellä ollut kaikki hyvin. Kun pinssejä myyvä mielenosoittaja kysyi "Kiinnostaisko ihmisoikeudet...?", Pöysti vastasi "Kiitti, mulla on jo." Mielenosoittajien mielestä Pöysti suhtautui aika kylmästi ihmisoikeuksiin, mutta Pöysti huomautti puhuneensa pinssistä.
Poliisiasemalla Sami tuli jälleen tapaamaan Pöystiä ja neuvoi tätä antamaan Veli-Pekan mennä vankilaan, jos tämä halusi. Sami sanoi, että ilman mielikuvitusleikejä maailma olisi huonompi paikka ja uskoi Pöystin lopettaneen ne aikaisin vain koska pelkäsi tulevansa naurunalaiseksi.
Pöysti mietti Samin sanoja aamuun asti ja kysyi huomenna työtovereiltaan miksi nämä uskoivat hänen pitävän tuttia. Saatuaan vastauksista tarpeekseen, Pöysti päättikin mennä pidättämään Veli-Pekan, koska se olisi larppaajille tärkeää ja koska halusi tehdä siten vaikutuksen Liisaan. Kun Veli-Pekka sai oikeudessa elinkautistuomion, Veli-Pekka muutti mielensä ja halusi kotiin. Mutta sitten hänet vietiin väkisin poliisiautoon ja vietiin pois. Sami ja muut larppaajt tunnustivat lopulta halunneensa Veli-Pekasta eroon, koska tällä oli aina puhelin auki, saagat kirjoitettu täyteen epäuskottavuuksia, Marvanian lintukirjan kirjoittaminen jätetty kesken ja koska Veli-Pekka söi omaa räkäänsä.
Pöysti kertoi tästä myöhemmin Liisalle, joka uskoi kenen tahansa ymmärtävän, että larppaajat olivat maailman noloimpia ihmisiä. Pöysti sanoi ymmärtäneensä sen täysin vasta nyt, mutta Liisan mielestä Pöysti oli totaalinen natsi ja erosi tästä lopullisesti.
Repomies ei aikonut antaa potkuja viattoman ihmisen vankilaan laittamisesta ja sanoo, että joskus viattomia laitettiin vankilaan ihmisten opettamiseksi. Lisäksi Repomies ja katolle höpöttämään, että larppaajat ovat vaarallisia ja pelättyä.
Äänirooleissa[]
- Jani Volanen - Kyösti Pöysti, Juhani Kontiovaara, videopeliääni
- Kari Hietalahti - Rauno Repomies, Veli-Pekka/Rurik
- Juho Milonoff - Tommi Neponen, Pekka Routalempi, viikinkikypärää pitävä larppaaja, Amnestyn pinssien myyjä
- Mari Lehtonen - Helga, Liisa, naispuolinen larppaaja
- André Wickström - Sami/Algamis
Lainaukset[]
"Mies on tunnustanut. Homma on pulkassa. Pulkassa on homma. Pulkka on sininen. Kohta tulee lumi ja pulkka kaivetaan esiin. Äiti tekee kaakaota ja lumihanki välkkyy kivasti. Keväällä pulkka laitetaan takaisin talliin. Ota lääkkeet! No, taidanpa ottaa. Kiitos! Ei kestä!" |
"Roolipelit, harmitonta ajanvietettä vai vaarallista metakkaa? Sami, sinä olet harrastanut larppausta jo vuosia. Larppaus, mitä on larppaus?" |
Trivia[]
- Tämä on ensimmäinen jakso, jossa Repomies muisti ottaa lääkkeensä aivan itse.